Eteisen seinään väriä

Olin kyllästynyt entisessä asunnossani vallitsevaan valkoisuuteen. Kaikki seinät olivat valkoiseksi maalattua lasikuitutapettia, joten nyt halusin muuta sävyä elämääni.

Harmaa alkoi olla kotini johtava väri, niin jatketaanpa sitä linjaa. Harmaata maalia siis eteisen seiniin ostamaan. Harmaata.. Mitä niistä? En voinut kuvitellakaan, miten vaikeaa on valita tuhansista värisävyistä juuri se oikea harmaa. Pari hutiahan siinä tulikin.

Ostin Pentikistä valkean Vekki-peilin. Nyt siis piti päästä eroon valkeista seinistä, että peili pääsisi oikeuksiinsa. Pala eteisen kukkatapettia mukaan ja eikun maaliostoksille. Helppoa! K-Raudassa eri valaistuksissa Tikkurilan F428 näytti parhaiten sopivan tapettiini. Maalipurkki matkaan ja eikun maalaamaan.

Versio numero 1

Lopputulos oli haalean violetti. Ei hyvä! Onneksi Tikkurila tarjoaa väritakuun, joten uuden purkinhan saan ilmaiseksi. Sitten vaan uusia värilastuja hakemaan. Seuraavaksi valitsin Laasti-sävyn. Se olikin yksi suosituimmista sävyistä viime aikoina nettiartikkelin mukaan. Se sopi tapettiin täydellisesti, mutta se oli mielestäni liian greige ja tummensi eteisen nurkan pimeämmäksi.

Ja taas uusia värilastuja katselemaan. Tällä kertaa oltin koko Symphony-värikartan kotiini ja parin päivän pähkäilyn jälkeen päädyin sävyyn H499. Pitkään mietin sen ja K499 -sävyn väliltä, mutta halusin melko vaalean lopputuloksen. Maalaamisen yhteydessä laitettiin ovilistat uusiksi, kun niissä oli yllättävän paljon elämisen jälkiä ja koiran hampaiden jälkiä noin uudeksi asunnoksi.

H499

Kyllä se muuttuu

Kannatti vaihtaa ja pähkäillä värisävyä, koska nyt lopputuloksesta tuli täydellinen! Valkea peili erottuu seinästä juuri kuten halusinkin. Sopivan kellon löysin AmandaB:stä ja entisen lipaston eteisestä möin työkaverille. Ruskea kansilevy ei sopinut eteisen harmaaseen ja valkeaan enää ollenkaan.

Bestå-kaappi, joka on päätymässä olohuoneeseen

Penkin sain tupaantulijaislahjaksi

Seuraavaksi miettimään uutta laatikostoa eteiseen. Valkoista tietenkin. Sitten vielä muutama taulu ja naulakko seinään. Jospa sen jälkeen eteinen alkaisi olemaan valmis tältä erää. Sokokselta alennuksessa ostamilleni valo-oksille ostin astian Ikeasta.

Makuuhuoneen seinäkin tapetoitiin

Makuuhuoneen seinässä oli mielestäni liian ruskea seinämaali, joten halusin siitä äkkiä eroon. Tapetoinnin  helppudesta ja nopeudesta innostuneena marssin taas tapettikaupoille. Nopeus ja helppous tosin taisivat johtua osittain siitä, ettei kotini seiniin tarvinnut tehdä minkäänlaisia pohjatöitä eikä repiä entisiä tapetteja. (Pari ei-niin-kaunista sanaa on päässyt kaverin luona entisiä tapetteja repiessä.)

Muuttokin oli vielä vähän vaiheessa ja entinen sänky myyty

Keräsin kymmeniä mallipaloja erilaisista harmaan sävyisistä tapeteista. Asettelin ne teipeillä seinään, mutta kaikki näyttivät liian vaaleilta tai ruskeaan taittavilta.

Muutama vaihtoehdoista

Mikään niistä ei siis miellyttänyt, mutta Terran alelaari yllätti jälleen. Kuopion Kodin Terra oli uudistumassa, niin siellä oli alennuksessa mahtavat valikoimat. Sieltä tarttui mukaan kolme rullaa mukaan melkeinpä hetken mielijohteesta, koska rullan hinta oli vain 5e/kpl. Seinälle tuli siis hintaa vaivaiset 15euroa! Hihhih :) Kävipä taas tuuri!

Tapetti ei kyllä ollut yhtään sellainen, mitä olisi muuten tullut valittua enkä niin tummaa ollut ajatellut. Ehkä tapetin kuvio on hieman liian säännöllinen, mutta Ikean seinälamput onneksi rikkovan sitä. Parit vanhat ikkunanpokat ovat myös odottaneet jotain sopivaa paikkaa, joten taidanpa tehdä toisen niistä peiliksi ja asettaa sen sängyn yläpuolelle. Eivätkä ne oli ihan mitkä tahansa ikkunanpokat, vaan Eeva Ahtisaaren kotitalosta peräisin olevat 100 vuotta vanhat pokat.

Tapetointityökaluja :)

Tapetointi onnistui jälleen kerran yllättävän moitteettomasti. Ensimmäinen vuota meni tosin taas harjoitteluksi, kun yritimme työntää tapettia liikaa vaatekaappien taakse. Päätimme sittenkin aloittaa tapetoinnin ikkunan puoleisesta reunasta.

Herra Hylje ehkä vuodelta -87

Vaatekaapin päällä ei sitten jaksettu enää panostaa kohdistukseen, kun oli muutenkin hankala edes yltää tapetoimaan ihan peränurkkaa. Kohdistusta ei jokatapauksessa tule sieltä näkyviin eikä edes koko tapettia, kun Ikean vuodevaatelaatikot ovat täyttämässä kaapin yläosaa. Nekin sopivat täydellisesti väritykseen, kun tapetissa on mustia lehtiä.

Suuri kiitos taas ystävälleni Antille, joka kärsivällisesti on minua opastanut ja avustanut tapetoinnista. Tai oikeastaan se on ollut toisin päin. Minä olen ollut vain se avustava osapuoli :)

Seuraavaksi sitten aloin miettimään, mitä tekisin makuuhuoneen tapettiseinää vastakkaiselle seinälle.

Onnellinen sattuma

Ennen kuin muutinkaan uuteen asuntooni olin vähän kierrellyt kaupoissa tapetteja katsellen. Jonkunlainen mielikuva oli aavistuksen romanttisesta tapetista ns. ruokailutilan seinään. Parikin hyvää vaihtoehtoa löysin K-Raudan ja Kodin Terran tapettihyllyistä, mutta jotain niistä silti puuttui.

Lähtötilanne

Terrassa avasin sattumanvaraisesti erään tapettikirjan sivun - ja siinähän se oli! Sopivasti hempeyttä, harmoniaa, harmaata ja romantiikkaa. Ainoa huono puoli oli hinta: 59euroa/rulla ja toimistuslisä 20euroa. Jäin vielä miettimään asiaa. Eihän minulla ollut vielä avaintakaan koko asuntoon.

Viikko sen jälkeen, kun olin muuttanut, menin uudestaan Terraan. Olisiko mieli muuttunut vai pitäisikö tilata se tapetti. Otin äitini makutuomariksi. Hän heti ensimmäisenä meni tutkimaan alelaareja. Sieltä äiti sitten huuteli, että nytpä löysin sinulle tapetin. Se oli juuri se kyseinen tapetti, mitä olin kirjasta ihastellut. Tarjouksessa! Hintaa oli 15euroa/rulla. Ostin oitis 3 rullaa.

Siitä se sitten alkaa

"Ammattimies Hep! Ammattimies, se työnteon niksit ties"

Kotiin tultuani katselin tapettia ja ihastuin siihen enemmän ja enemmän. Mietin, mihin muualle sitä tapettia voisi käyttää. Ehkä voisin tapetoida myös ruokailutilan vastakkaisen seinän olohuoneesta... Ehkä en kuitenkaan. Fiilis olisi ollut ehkä liian laatikkomainen. Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. Sitten keksin, että eteisen toisen seinän voisi tapetoida sillä samaisella tapetilla, niin ruokailutila olisi ikään kuin jatkumoa eteiselle.

Ruokailutilan päätyseinä tapetoituna

Ruokapöydän ostin jo ennen tänne muuttoa

Juuri tähän asuntoon sopiva taulu AmandaB:stä

Tuumasta toimeen. Riensin heti aamulla klo 7 Terraan ennen töihin menoa ja ostin vielä viimeiset 3 rullaa samaa tapettia. Onneksi kaikki oli samaa eränumeroa. Ja hyvä tuli. Ikinä en ollut tapetoinut. Ensimmäinen sauma meni vähän pieleen. Kohdistus kyllä onnistui, mutta pieni rako jäi vuotien väliin. Seinä tapetoitiin loppuun ja se pieni rakonen jäi häiritsemään, joten se korjattiin viimeisenä. Yksi vuota irrotettiin seinän ikkunanpuoleisesta nurkasta ja uusi tilalle. Onnistui!

Vanha ikkunanpoka odottaa vielä seinälle asentamista

Talveksi piti valaisinta vähän tuunata ja laittaa lumihiutaleita

Unelmaa elämään

Olen 30-v maailmanmatkaaja, jolle oma asunto on ollut haaveena monia vuosia. Asuin vuokralla 10 vuotta, ennen kuin päätin vihdoin toteuttaa unelmani. Olin pari vuotta asuntosäästäjänä, ja sittenpä olikin mahdollista ostaa ikioma asunto tai ainakin ryhtyä katselemaan sitä ihan tosissaan. Kovin montaa asuntoa en loppujen lopuksi käynyt edes katsomassa, kun eräs sateinen loppukevään päivä tulin tänne Kuopion Rautaniemeen.

Alkuun en ollut edes äärettömän ihastunut asuntoon. Löysin vain vikoja ja puutteita, mitä en unelmakotiini halunnut. Hintaakin oli yhdelle ihmiselle liikaa. Kuukauden kuluttua välittäjä otti yhteyttä, että asunnon hintaa on laskettu. Siispä kävin uudestaan katsomassa asuntoa. Voisiko kuitenkin...?

Näin itseni sittenkin asumassa tässä - laittamassa ruokaa uudessa keittiössäni, nauttimassa kesäisestä auringonpaisteesta omalla pihallani... Oli pakko saada oma koti! Siispä tein tarjouksen. Pitkän ja piinaavan tarjouskauppakilpailun voitettuani oli hymy herkässä ja aloin heti pakkaamaan elämääni muuttolaatikoihin.

Siinä pakkaillessani mieli oli silti hieman haikea. Vuokra-asunto idyllisessä vuonna 1950 rakennetussa puutalossa lähellä kaupunkin keskustaa oli ollut minulle rakas koti 10 vuoden ajan. Niiden seinien sisälle mahtui niin paljon iloa ja suru ja kaikenlaisia elämänvaiheita.

Kaiken kodinperustamiskiireiden keskellä, en ole ehtinyt aikaisemmin perustaa blogia.Monet sitä ovat kyselleet askartelupiireissäkin. Askartelen kaikenlaisia onnittelukortteja ja matkustelen paljon, joten tarinoita niistäkin tulette kuulemaan. Enjoy!